tiistai 29. maaliskuuta 2016

Afrikkalaiset häät

Oltiin syömässä aamupalaa ja paikalle pölähti nainen, joka on mun gambialainen kaima. Meille annettiin paikalliset nimet, kun saavuttiin kylään. Näin ollen paikalliset pystyvät kutsumaan meitä nimellä ja samalla meidät otetaan osaksi yhteisöä. Gambialainen nimeni on Yassine ja Heidiä kutsutaan Sallyksi. Sukunimi on saatu kyläpäällikön suvun mukaan, joka on Ceesay.

Aamupuuro jäi kesken, sillä meille ilmoitettiin että hevosmies odottaa meitä ja meidän täytyy lähteä kaimani veljen häihin toiseen kylään.
Ei auttanu ku rynniä suihkuun ja tunkea pitkä afrikan hame päälle, vaikka aurinko porotti täydeltä terältä. Olimme suunnitelleet aiemmin omaa ohjelmaa koko päiväksi, mutta ei auttanut kuin lähteä. Täällä ei voi kieltäytyä tälläsista asioista.
Hevoskyyti ja kuoppainen tie!

Jännittää, parempi pitää kiinni! Takana gambialainen siskoni, Fatou.
Saimme kyytiimme myös vuohen, joka oli lahja hääparille. Tästä ilmeisesti valmistetaan illallinen.

Kiirehdimme hevosmiehen luo, mutta heillähän ei ollut mikään kiire. Aluksi keiteltiin atayat, jonka jälkeen pääsimme matkalle. Hevonen kiisi kärryineen kuoppaisia savannin teitä ja me pidimme henkemme edestä kiinni kärryn laidoista. Hevoskyyti oli mukava kokemus, vaikkakin eksyttiin matkalla useamman kerran. Kukaan ei tiennyt, missä juhlat tarkalleen ottaen olivat.
Mutkien kautta saavuimme juhlapaikalle, mutta juhlista ei ollut vielä tietoakaan. Meitä kuljetettiin huoneesta toiseen ja istuttettiin sekä syötettiin mitä epämääräsempiä ruokia.

Odotimme useita tunteja, että morsian suvaitsisi saapua paikalle. Meidän gambialaisen siskon tuli nimittäin toimia kampaajana sekä meikkaajana. Ei mitään turhia salonkeja siinä tarvittu, vaan morsian sai istua  hämärän huoneen kovalla lattialla ja Heidi yritti näyttää kännykällä valoa. Kampausta tehtiin useampi tovi ja hiuksia sekä mitä erilaisimpia mönjiä lisättiin useita kertoja.

Väsähdettiin täysin odotteluun ja menimme puun alle lepäämään

Tässä aloitellaan morsiammen kampauksenlaittoa. Pesu tapahtui ulkona ja kampaus laitettiin hämärässä huoneessa kännykän valossa.

Yassine, morsian, Sally, Fatou.

Odotellessa kerettiin laittaa omatkin hiukset.

Tässä odottelemme lähtöä uusissa Afrikan hameissamme. Takana kaimani Yassine.

Väsähdimme tässä vaiheessa ikuiseen odotteluun, sillä meille luvattiin, että olemme viimeistään viideltä kotona. Kampauksen ollessa valmis, kello lähenteli kuutta eikä juhlat olleet vielä alkaneetkaan. Siinä ruvettiin hiljalleen suunnittelemaan juhlia ja pähkäiltiin, miten saadaa aviomies paikanpäälle.
Morsian veti juhlapuvun päälle ja me seisoimme tympääntyneinä sivummalla. Muutama ihminen taputti ja antoi rahaa morsiammelle. Näin juhlat olivat ilmeisesti alkaneet. Naiset kokkasivat pihalla ruokaa ja miehet keittelivät lähes jokaisen puun alla atayaa ja me vain istuimme.

Tässä morsian valmiina juhlat alkakoon, vaikkei aviomiestä näy mailla eikä halmeilla!

Ja arvatkaapas mitä? Ilta on jo pimennyt ja täällä me edelleen istumme puun alla. Vieressämme istuva poika keittelee taas atayaa ja morsian näpyttelee tylsistyneenä puhelintaan. Aviomies ei ole edelleenkään sallinut saapua eikä ruokakaan tunnu valmistuvan.

Lähtiessämme näimme aviomiehen meidän kylässä ja hän loikoili kaikessa rauhassa puun alla juoden atayaa. Nyt hänelle on soitettu useita kertoja tuloksetta, mutta se ei näytä kuitenkaan olevan mikään ongelma.
Tämä elämä täällä on vaan niin uskomatonta, että ei tätä voi ees käsittää! Huomenna meidän tulisi herätä ennen neljää, jotta ehdimme ensimmäiseen Banjuliin menevään lauttaan. Meidän tulee uusia oleskelulupamme, joten asia on todella tärkeä. Tästä on kuitenkin vielä yli tunnin matka hevoskyydillä kotiin ja meillä ei ole mitään käsitystä, milloin pääsemme lähtemään. Tekisi mieli hermostua, mutta se on Afrikassa ihan turhaa! 😂

-Tarleena


1 kommentti:

  1. Tytöt ihan parasta lukea näitä teidän juttuja! Kirjoitatte hauskasti ja kuulostaa siltä, että elätte siellä oikealla asenteella, vaikka kaikki ei meniskään aina putkeen. �� Ja ootte ihan mahtavia opettajia, kun vedätte kaikkia toiminnallista ja luovaa, vaikka teillä on niin iso porukka siellä ja olosuhteet mitä on. Veeeeery good and crazy Finnish teachers?�� Jatkakaa samaan malliin ja nauttikaaaaa! Terkkuja Nivalasta! ��

    VastaaPoista